Matoja ihon alla..

"Outoja tuntemuksia ihon alla, matoja vai etanoita? Tiedän, että ne on aistiharhoja, eli kyse ei siis ole skitsofreniasta..."

Tunnetko ketään, jolla on samankaltaisia oireita? Minä tunnen..

..erään miehen, joka ajattelee ja analysoi kaiken. Kysyin kerran, onko hän koskaan yrittänyt olla ajattelematta yhtään mitään, vastaus oli ei. Hän kuvittelee, että se vahingoittaa aivoja, tai että se ei ole aivoille hyväksi. Huvittavaa. Hän on poikkeuksellisen rationaalisen oloinen ja tekee kaikki päätöksensä loogisuuden perusteella. Lisään nyt pikaisesti vielä, että ei ole olemassa ihmistä, joka tekee päätökset pelkän järjen perusteella. Jos joku väittää tekevänsä niin, hän valehtelee.

Minusta tuntuu, että tämä yksilö on vain joskus päättänyt, että hän on hyvin älykäs, tutustunut rationalismiin ja nihilismiin ja alkanut toimimaan sitä kautta hyvin epäloogisella tasolla. Hän siis tekee päätöksiä joskus käsittämättömällä tavalla, eli valitsee asian X jossa on ulkopuolisin silmin järkeä, vaikka vaihtoehtoinen ratkaisu olisi hänelle järkevämpi, mutta se saisi hänet vaikuttamaan tunteelliselta. En voisi väittää tällaista, ellen tuntisi häntä erittäin hyvin. En tiedä onko MBTI-indikaattorilla mitään tekemistä tämän kanssa. Teorian mukaan ihminen tekee päätöksensä tunteen tai järjen perusteella. Itse taas uskon, että ihmisen päätöksentekoon vaikuttaa subjektiivisuus/objektiivisuus asiaa kohtaan, sekä henkilökohtaiset arvot ja periaatteet ja logiikka. Logiikka voi päätöksenteossa sisältää myös tunteisiin liittyviä asioita, jotka eivät muuta asioita sen epäloogisemmiksi.

Olen aina miettinyt, mistä tällaiset aistiharhat voivat johtua. Kysyin serkultani, joka on opiskelemassa lääketieteellisessä ja hän kertoi, että ne kuulostavat skitsofrenian oireilta. Olin heti sitä mieltä, että vaikka tällä miehellä onkin suvussa skitsofreniaa, sitä se tuskin on. Hänellä on terve todellisuudentaju ja hän tietää, ettei ne ole oikeita matoja vaan aistiharhoja. Hän kuitenkin totesi, että jotain hermoperäisiä oireita ne kuitenkin on. Pakkohan sen on olla.

Aistiharhoista kärsivä mies selitti minulle oireidensa alkaneen varhaisessa teini-iässä nihilismin vaikuttaessa hänen elämäänsä. Voin myös uskoa, että hän tutustui tuolloin filosofiaan ja rationalismiin, jolloin koko vuosi on voinut olla hyvinkin aktiivista tiedonjanoisuutta. Opiskellessaan uutta, aivot syövät valtavasti energiaa ja Kiti Müllerin mukaan aivot voivat koukuttua tällaiseen yli aktiviteettiin. Hänen väitettään tukee mm. työnarkomaanius.

"Jatkuvasta ylikuormituksesta seuraa vastustuskyvyn heikentymistä ja sokeriaineenvaihdunnan muutoksia, joskus jopa täydellisiä romahduksia. Niitä ei tosin ole koettu kokeissa vaan tosielämässä. Aivot voivat koukuttua aktivaatioon. Ylivirittynyt olotila alkaa tuntua normaalilta. Silloin ei janota, ei tarvitse syödä eikä edes paljon nukkua. Pysähtymisestä seuraa vierotusoireita, ahdistusta ja tyhjyyden tunne. Tuloksena voi lopulta olla psykoosi tai masennus. Niistä toipuminen saattaa kestää vuosia. Joillekin työkunto ei palaudu koskaan."

Tätä artikkelia lukiessani minulle tuli mieleen mainitsemani henkilö, sillä hänen tunneaistiharhansa ovat vahvimmillaan silloin, kun hän ei tee mitään. Tunneharhat voivat olla merkki siitä, että aivot ovat tottuneet yliaktiivisuuteen ja jatkuvaat miettimiseen. Hän kärsi vain pari kuukautta sitten insomniasta ja nykyään häntä ahdistaa olla tekemisissä sosiaalisissa kontakteissa. En tiedä sen enempää, ahdistaako häntä muut asiat kun hänestä ei luonnollisesti tuollaisessa ahdistustilassa kuulu mitään. Hänestä on myös vastakuoriutunut työnarkomaani ja voin jo ennustaa että seuraavana on luvassa psykoosi ja psykoosi voi aiheuttaa hänen mahdollisesti periytyvän skitsofrenian...

Vaikka tietoni pohjautuu nyt pelkkään artikkeliin, näen jonkinlaisen yhteyden tässä. Kuulostaa hyvin realistiselta, että aivot jäävät koukkuun aktiivisuuteen. Koin itse tämäntyylisen koukkuuntumisen, kun sain masennuksen jälkeen hyperaktiivisen kauden, jolloin opiskelin viikko tolkulla, enkä pystynyt nukkumaan. Tätä ei kuitenkaan kestänyt kauaa kun aloin syömään litannian erilaisia unilääkkeitä insomniaan ja nettituttu sai minut houkuteltua pelaamaan erästä koukuttavaa nettipeliä.. Tilanteeni ei kuitenkaan missään vaiheessa kehittynyt niin vakavaksi kuin mitä tällä miehellä nykyisin on.

Voin ylireagoida, voin liioitella, mutta jos kukaan tuntee ketään, jolla on samankaltaisia oireita tai yhtään samantyyppinen tilanne, niin kertokaa :)