Yritän siis esittää tämän teorian paljon selkeämmin ja kiinnostavammin kuin Mielenmaailma kirjasarjassa.
Tähän persoonallisuusteoriaan tutustuin lukion kurssilla Persoonallisuus ja mielenterveys ja meillä oli joka kurssilla käytössä Mielenmaailma-kirjasarja. Tässä kirjassa ei ollut mitään kummempaa mainintaa tai syvennystä MBTI-teoriaan, vaan siinä kerrottiin todella lyhyesti teorian perusidea, joka vaikutti todella tylsältä ja epämielenkiintoiselta. En yhtään ihmettele, miksei ketään kiinnosta lukea koulussa.
MBTI, eli
Myers-
Briggs
Type
Indicator on psykologinen indikaattori, joka kuvaa ihmisen persoonallisuutta neljän ulottuvuuden avulla. Kolme niistä on peräisin Carl Jungilta ja indikaattorin kehitti nimensä mukaisesti Katherine Briggs ja hänen tyttärensä Isabel Myers.
Tämä teoria jakaa ihmiset kahtia siten, että vastassa on kaksi ääripäätä:
Introvert | Extrovert (introvertti = sisäänpäinkääntynyt | ekstrovertti = ulospäinsuuntautunut)
Sensing | INtuitive (käytännöllinen, aistiva | intuitiivinen, syvällinen)
Feeling | Thinking (tunteva | ajatteleva)
Judging | Perceiving (harkitseva | spontaani)
Käytin hieman sanavapautta suomentamisessa, sillä olen opiskellut teoriaa pari vuotta ja ajattelin, että tämäntyylinen kääntäminen on selkeämpää ja aiheeseen syventävempää, entä suora käännös. Esim. perceiving = hahmottaa, mutta kyse ei loppupeleissä ole hahmottamisesta eikä varsinkaan tuomitsemisesta, kuten monet asian ymmärtävät. Korostetut kirjaimet on fuktioiden tunnukset.
Ensimmäinen funktio I/E määrittää sen, miten ihminen käyttäytyy sosiaalisesti. Onko hän kyläluutu vai kotirotta? Nauttiiko hän huomion keskipisteenä olemisesta vai tykkääkö hän mielummin seurata muiden juttuja sivusta? Jotkut ihmiset voivat olla vaikeasti luettavia, sillä he voivat näyttää ja vaikuttaa luontevilta pitäessään esitystä ja nauttivan tilanteesta, mutta silti koulun käytäviläl istuvat yksin ja lukevat kirjaa tai eivät näytä ulospäin minkäänlaista mielenkiintoa muihin ihmisiin. Onko tämäntyylinen ihminen siis sisäänpäinkääntynyt vai ulospäinsuuntautunut ihminen?
Toinen funktio S/N määrittää sen, millä tavalla ihminen lähestyy asioita. Käytännönläheisesti vai teoreettisesti. Lukeeko joku ihminen aina ohjekirjan ennen kuin koskee mihinkään laitteeseen vai lentääkö manuaali suoraan roskiin? S-funktio yhdistetään myös realistisuuteen, pinnallisuuteen ja siihen, luottaako ihminen enemmän omaan kokemukseensa, entä teoreettiseen faktaan. Intuitiiviset ihmiset ovat puolestaan syvällisempiä ja teoreettisempia, idealistisempia. Olipa funktio kumpi tahansa, molemmilla on kaikkia piirteitä jonkin verran. Kyse on vain ja ainoastaan priorisoinnista ja funktion voimasta. Pinnallinen, realistinen ja käytännönläheinen saataa äkkiseltään kuulostaa hyvin pessimistiseltä ja tylyltä ihmiseltä tai typerältä jos ei teoria kiinnosta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Vaikka uuden konsolin teoria ei kiinnosta, se ei tarkoita sitä, etteikö lukeminen voisi muuten olla kiinnostavaa.
Kolmas funktio F/T määrittää sen, tekeekö ihminen yleisesti ottaen päätöksen tunteen vai järjen perusteella. Jokainen meistä varmaan miettii nyt, että kuka ihminen tekee päätöksen tunteen perusteella, jos siitä seuraa jotain haittaa? Ei kukaan. Tämä kuulostaa myös siltä, että F-tyypit ovat jollain tasolla tyhmempiä kuin T-tyypit. Kuka tekee ratkaisun järjen perusteella, jos siitä seuraa enemmän haittaa kuin hyötyä? Ei kukaan järkevä ihminen. Tämä funktio ei määritä millään tasolla ihmisen älykkyysosamäärää tai tunneälyä.
Neljäs funktio J/P määrittää sen, empiikö ihminen usein, tekeekö vai jättääkö tekemättä. Suunnitteleeko ihminen etukäteen päivänsä vai antaako päivän viedä mukanaan. Voisi äkkiseltään kuvitella, että spontaanin ihmisen elämä on huolettomampaa ja mutkattomampaa. Huolellisesta suunnittelusta ei ainakaan tule ikäviä yllätyksiä, mutta se voi taas evätä paljon hyviä kokemuksia elämältä riippuen kuinka vahva J-funktio ihmisellä on. Tunnen erään, jota ei saa lähtemään mihinkään, ellei siitä ilmoita oikeasti viikkoa etukäteen. Hänen elämässään ei ole mitään spontaaniutta, mutta hän onkin sitten jo ääripäätapaus. J/P -funktiot määrittävät myös ihmisen täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Onko joku aina myöhässä jostain vai aina ensimmäisenä? Tämäkään ei ole niin mustavalkoista: joku voi olla aina myöhässä, jos kokee, ettei se ole lainkaan tärkeää, mutta olla ajallaan aina tärkeissä tapahtumissa, jos sillä on suuri arvo tai vaikutus tapahtumalle.
Myös ikä ja sukupuoli vaikuttaa jokaista kysymystä ja vastausta pohtiessa. Miettikää nyt itsekin: teini-ikäinen ihminen, joka on muuttanut vasta omaan asuntoonsa, tai jonka elämä on muutenkin boheemista. Siivoaako hän joka päivä? Onko hänen työpöytänsä aina niin siisti ja jokainen tavara järjesteltynä viivottimen kera? Joillakin ihmisillä on, joillakin ei. Toiset ihmiset ovat helpommin tulkittavissa ja toiset taas ei.
Aidon ja alkuperäisen persoonallisuustestin voi tehdä ilmaiseksi osoitteessa:
http://www.humanmetrics.com/cgi-win/jtypes2.asp
En suosittele tekemään maksullista testiä, sillä sen ei tarvitse olla tuon spesifistisempää kuin se on, sillä ihmisen on ymmärrettävä, että annat itse vastauksillasi tuloksen. Eli periaatteessa tiedät jo itse, oletko introvertti vai ekstrovertti, jne.
Oman persoonallisuustyyppisi saat siis neljän fuktion muodossa, esimerkiksi:
INTP (introvertti, intuitiivinen, ajatteleva, spontaani) tai
ESFJ (ekstrovertti, käytännöllinen, tunteva, harkitseva)
Kun olet saanut vastauksesi, haluat varmasti tietää, miten se auttaa sinua ymmärtämään itseäsi paremmin. Haluat myös ehkä oppia funktioista enemmän, jotta voit lokeroida muita ihmisiä tämän teorian mukaan tai tietää, miten ne toimivat keskenään. Jos teoria ei kiinnosta ja haluat pikaisen tuloksen, niin mene Googleen ja kirjoita tuloksesi sinne. Sieltä löytää mielettömästi tietoa eri persoonallisuustyypeistä ja sen jälkeen pääsetkin jo MBTI-fanaatikkojen sivulle fanatisoimaan teorian mahtavuutta, löytämään kontakteja, joille teoria on jo tuttu ja kyselemään lisää teoriasta.
MBTI-teoria on saavuttanut suurta suosiota ihmisissä eri maissa ja kulttuureissa. Teorialle on perustettu oma nettisivu (foorumi) MBTI-fanaatikoille: www.personalitycafe.com
Foorumeilla törmäät seuraavaan askarruttavaan kysymykseen:"Mikä ihmeeni Ni Fe Si Te?" Mitä eroa on Ti ja Te:llä? Mitä ne on?
Ti tarkoittaa "sisäänpäinkääntynyttä ajattelua" ja Te puolestaan "ulospäin suuntautunutta". Eli toinen keskittää ajatuksensa ulos päin, esim. ENTJ on tyypillisen johtajan stereotyyppi luultavasti dominoivan Te funktionsa vuoksi ja INTP tyypillinen stereotyyppi keksijälle dominoivan Ti funktionsa vuoksi. Jos teoria kiinnostaa, niin noita kannattaa kysyä googlelta, erittäin mielenkiintoisia.
Tiedetään, että eri persoonallisuustyypeillä on siis erit vaikuttavat perusfunktiot (I tai E jne.), mutta ne vaikuttavat keskenään toisiin muuttaen tietyn perusfunktion merkityksen. Näitä ei tarvitse opetella ulkoa, sillä ne näkyvät jokaisen persoonallisuustyypin kuvauksessa.
Esimerkki 1:
ESFJ (Fe, Si, Ne, Ti)
(vasemmalta oikealle dominoiva -> huonoin)
Dominoiva funktio: ulospäinsuuntautunut tunne (Fe)
Auttava funktio: sisäänpäinkääntynyt käytännöllisyys (Si)
Tertiäärinen funktio: ulospäin suuntautunut intuiitio (Ne)
Huonoin funktio: sisäänpäinsuuntautunut ajattelu (Ti)
Jos olet kahden vaiheella, kumpi tyyppi olet, kannattaa ottaa huomioon, että pienikin muutos persoonallisuustyypeissä voi muuttaa funktioiden suuntaa päinvastaiseksi tai sen järjestystä totaalisesti. Et siis voi olettaa, että kaksi samalta näyttävää persoonallisuustyyppiä olisivat "sukua" toisilleen.
Esimerkki 2:
ESFJ (Fe, Si, Ne, Ti)
ESFP (Se, Fi, Te, Ni)
Tässä J:n muuttuminen P:ksi muuttaa jokaisen funktion suuntaa ja funktioiden prioriteetit muuttuvat täysin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vaikka persoonallisuustyypit ESFJ ja ESFP vaikuttavat muutoin samankaltaisilta tyypeiltä, niillä on suuri ero. Muuttamalla kuitenkin ensimmäisen SEKÄ viimeisen funktion, mutta säilyttämällä toisen ja kolmannen funktion samana, saat järjestyksen pysymään. Enpä sekoita sinua tämän enempää..
Oma kritiikkini ja näkemys teoriaan:
Psykologiaan tutustuville tämän on mielenkiintoinen tapa lähestyä ihmisen persoonallisuutta ja auttaa varmasti ymmärtämään toisia paremmin. Miksi toinen ei halua aina lähteä mihinkään ilman monen tunnin varotusaikaa? Miksi jotain saa aina odottaa? Miten ihmeessä tuo saa aina ylipuhuttua tai innostettua kaikki mukaan johonkin?
Teorian päättely ja tulkinta ihmisen sisäänpäinkääntyneisyydesta ja ulospäinsuuntautuneisuudesta on kuitenkin hyvin kyseenalainen. Jokainen ihminen väsyy jossain vaiheessa vietettyään tarpeeksi kauan aikaa ihmisten keskuudessa ja jokainen ihminen tuntee välillä tarvetta olla yksin. Lisäksi hyvinkin ulospäinsuuntautunut ihminen ei välttämättä tunne oloaan kovin mukavaksi joutuessaan esittäytymään suurelle ihmisjoukolle. Lisäksi kysely ei ota huomioon ujoutta, joka puolestaan manipuloi hyvinkin moniin kysymyksiin vastauksia. Kumpaa teet mieluummin, luet kirjaa vai menet ihmisten kanssa juhlimaan? Onko asianmukaista antaa tämän kysymyksen vastauksen perusteella mitään päätelmää?
Myös ihmisen päätöksentekoperuste "tunteiden tai järjen perusteella" on hämärää. Luulisi, että ihminen tekee päätöksiä arvojen tai logiikan perusteella. En tiedä, haetaanko tässä takaa juuri sitä. Lisäksi arvostelukyvyn toiminta on yhdistetty suoraa tunne-järki-funktioihin, kun taas toisen teorian mukaan se perustuu aivojen toimintojen mukaan, esim. onko arvostelukyvyn periaate subjektiivinen vai objektiivinen, suora vai adaptoituva?
Tämän teorian ymmärtäminen ja sen käyttäminen ihmisen lukemiseen ja tulkintaan on vain pinnan raapaisu. Et siis opi lukemaan ihmisiä syvemmin ja kokonaisvaltaisemmin vaan enemmänkin lokeroimaan heitä.
Persoonallisuusteoria on liian dikotominen ja se ottaa huomioon vain murto-osan siitä, mitä ihminen kokonaisuudessaan on. Huomioonottamatta jää mm. ihmisen fysiologia, mihin koko ihmisen käyttäytyminen pitäisi perustua. MBTI-indikaattori onkin liian ylitulkitseva, vaikka sen pitäisi olla vain suuntaa antava opas. Testi antaa liian yksityiskohtaisia kuvauksia siitä, miten ihminen toimii tietyissä tilanteissa, vaikka tällaiset toimintatavat ei liity mitenkään persoonallisuustyyppiin, vaan elämänkokemuksiin. Tämän vuoksi testiä kannattaa käyttää vain suuntaa antavana, eikä sitä pidä ottaa liian tosissaan.
Kyselylomakkeessa kysytään mm. diplomaattisuudesta, muttei sitä yhdistetä suoraan mihinkään perusfunktioon, kuten ei myöskään henkilökohtaisia arvoja tai moraalitajua. Kyseenalaista on myös periaate, jonka mukaan funktioiden introverttiys tai ekstroverttiys vaihtelevat vuorotellen dominoivasta funktioista heikoimpaan ja missä järjestyksessä näkymättömien neljän funktion tulisi olla. Mielestäni ihmisen vahvimmat funktiot voisi olla Fi, Ni ja heikoimmat funktiot Se ja Te, vaikken tiedä, miten nämä kaikki funktiot on yhteydessä ihmisen aivoihin tai onko niitä liitetty aivoihin lainkaan.
Oletetaan, että olet lykännyt neljä niin erilaista ihmistä samaan ESFJ-lokeroon, et voi olla huomaamatta, kuinka täysin eri tavalla he käyttäytyvät sosiaalisissa tilanteissa. Toinen voi olla yliystävällinen, jatkuva show päällä, päällekäyvä tai manipuloiva ja toinen taas hyvinkin aito, rehellinen ja lojaali. Molemmilla voi olla hyvät käytöstavat, mutta toisella taas yliampuvan näyttävä, kuten oven avaaminen naiselle jne. Huomaat myös, että he mahdollisesti priorisoivat moraalit ja periaatteet eri tavalla ja silti heillä on sama persoonallisuustyyppi. Tällaista käytöstä ja eroa ihmisten välillä ei pysty mikään teoria selittämään, mutta se on olennainen osa ihmisen persoonallisuutta. Ihmisen käytökseen vaikuttaa ihmisten kokemukset, kasvuympäristö, perhesuhteet ja mahdolliset traumat ja paljon muita tekijöitä.
Tuloksen tarkkuus:
Persoonallisuustesti on kyselylomakkeen muodossa, joten se voi antaa sinulle myös vääriä vastauksia, mikäli olet ymmärtänyt kysymyksiä väärin. Monesti ihmiset vastaavat kysymyksiin myös siten, että he kuvittelevat itsensä tietynlaisena ja vastaavat kysymyksiin sellaisina kuin he haluaisivat olla, eikä sellaisina, mitä he todellisuudessa ovat. Tässä tapauksessa ihminen täyttää kyselylomaketta katsoen "itsepetoksen verhon" läpi. Tulos vääristyy entisestään haluamaansa suuntaan, jos sen täyttäjällä on luuloharhoja itsestään tai hän kärsii jonkinlaisesta persoonallisuushäiriöstä. Tässä tapauksessa hänelle voisi sopia projektiivinen persoonallisuustesti, mutta yleensä jostain persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei itse ymmärrä kärsivänsä siitä.